lauantai 24. elokuuta 2013

Treenin jälkeisiä tunnelmia + Vlog 23.8.

Huomenta huomenta!
Klo on 14.49, mutta minä kaivelin itseni sängyn pohjalta vasta tunti sitten. Kävin kuuden maissa heittämässä Vilin junalle ja tulin kotiin jatkamaan unosia. Vili lähti sukulaisen häihin, joissa oli niin suppea vieraslista, että minä en mahtunut mukaan. Ei harmita. Olen nimittäin saanut istua tänä kesänä junissa jonkin verran yli oman tarpeen.

Enpä kyllä olisi lähtenyt mukaan, vaikka alunperin olisi niin suunniteltukin. Minä nimittäin liikun jäykästi kuin... kuin... No siis, puujaloilla varmaan pääsisi sulavammin.
Tehtiin keskiviikkona jalkatreenia Satun kanssa, ja kohtasin siellä oman rajani. Olen ihan tyytyväinen, että siellä on nyt käyty ja osaan varmaan jatkossa lopettaa ajoissa. En oksentanut, mutta piti lopettaa treeni kesken, koska se olisi ollut vuorossa seuraavana.
Eilinen oli ihan kamalaa, vaikka sitkeästi pysyin liikkeessä, jotta pystyn pysymään liikkeessä, eikä lihakset kivety. Onneksi jotenkin aina pystyy vielä shoppailemaan. :D  Suuret kiitokset ihanalle ystävälleni Jonnalle, joka jaksoi hipsiä kaupasta toiseen kanssani.  Minä liikuin hyvin hitaasti ja jokainen istumaan käyminen ja nouseminen oli hampaiden kiristelyn paikka. Kauheinta kuitenkin on ollut mennä portaita alas. Sokoksen alakerta jäi kierroksella väliin, koska sinne ei pääse liukuportailla.
Varikkopysähdys Arnold'silla
Pullo oli nätti, onneks ostin pullon takia, koska se jäätee oli aika pahaa

Tänään tilanne on hieman parempi, mutta taidan pysytellä kotosalla, sillä en vaan jaksa kiemurrella kämpästämme alakertaan. Mieluummin hyppäisin parvekkeelta suoraan.
Oon pitänyt nyt pari päivää treenaustaukoa kunnes paranen, sillä vaikka ylävartaloni toimiikin normaalisti, niin en uskalla riskeerata kipeitä lihaksia siellä. Miten minä sitten pääsen vessanpöntöltä ylös, jos en pysty käsillä altaasta ja seinästä kiinni pitäen kampeamaan? Siihen en ala, että Vili joutuis tulemaan auttamaan. :P Eikä se siis nyt oo kotonakaan. Siellä minä sitten istuisin huomiseen asti.

Otan toki tällä hetkellä kaiken draaman irti surkeasta tilanteestani, mutta ei minusta oikeasti tunnu surkealta. Vähän vaan niiku rintaa takoen esittelen taisteluhaavojani. x) Innolla mietin, että tätä lisää, mutta hieman järkevämmällä intensiteetillä.

Nyt voisin kammeta itseni hakemaan kahvia ja jatkamaan sitä, minkä parissa vietin yön pikkutunnit, kun olisi nukkumassa pitänyt olla. The Bachelorette. Katselen uusinta kautta abc-kanavan omilta sivuilta (selaimeni kuvittelee olevansa Yhdysvalloissa, joten se näyttää periaatteessa vain siellä näkyviä nettistreameja). Vähän väliä saan itseni kiinni hymyilemässä kuin heikkopäinen, koska on vaan niin ihanaa nähdä, kun ihmiset rakastuu ja käy ihanilla treffeillä ja niillä on hirmuisen kivaa. Huonona puolena tietysti oma arki näyttää sitäkin arjemmalta. Siis mix ei Vili koskaan vie mua treffeille Hollywood-kyltille?

Hani nukahti viime yönä ennen minua. Hanin pitäisi olla kuvan päätähti, mutta minä kyllä nyt huomaan vaan, että löysin juuri ponnarilenkkini, pari Hanin paperipalloa ja wau, kyllä tosta pölystäkin voisi leikkipallon varmasti pyöritellä.

Vlog eiliseltä 23.8.
Mä vähän testailen tätä vloggailujuttua, mutta toistaiseksi en kuollaksenikaan keksi, miksi joku haluaisi tätä katsella. :DDD


Ps. Siivousvinkki: Ota valokuvia tai videokuvaa asunnostasi ja huomaat taatusti tavarapaljoutesi ja pölypallerot aivan uudella tavalla.
Haluatko sen sijaan laiskotella: etsi katsottavaksesi Hoarding - Buried Alive -sarjaa (suomeksi ehkä Himohamstraajat). Kotisi alkaa näyttää saman tien paremmalta ja tunnet, että oikeastaan kaikki on aika hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti